Faktoja

Sijainti

. Latvia on Baltian maista keskimmäinen (Viro, Latvia ja Liettua) ja sijaitsee Itämeren itärannikolla Koillis-Euroopassa. Pinnanmuodostukseltaan maa on pääosin alavaa tasankoa ja kumpuilevaa matalaa ylänköä, jossa korkeus merenpinnasta on vajaat sata metriä. Latviassa on tuhansia jokia ja järviä. Itämeren rantaviivan pituus on 494 km. Rajanaapureita ovat Viro, Venäjä, Valkovenäjä sekä Liettua.

Historia

Latvian alueella on ollut asutusta jo vuoden 9000 eKr. tienoilla. Nykyisten latvialaisten esi-isät, muinaiset balttilaiset heimot, saapuivat kuitenkin alueelle vasta 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla eKr. Ajanlaskumme alussa tänne muodostui tärkeä kauppateiden risteys. Antiikin kronikoissa mainittu viikinkien idäntie kulki Skandinaviasta Väinäjokea pitkin Latvian halki muinaiselle Venäjälle ja Bysanttiin. Noin v. 900 jKr. muinaiset baltit alkoivat muodostaa heimokuntia. Vähitellen hahmottui neljä erillistä ryhmää: kuurilaiset, latgallit, semgallit ja seelit (latviaksi: kursi, latgali, seli ja zemgali). Maantieteellinen sijainti on suurelta osin määrännyt Latvian ja latvialaisten kohtaloita; se on alinomaa joutunut suurempien kansakuntien valloitusten kohteeksi. Alueelle alkoi 1100-luvun jälkipuoliskolla entistä useammin poiketa länsieurooppalaisia kauppiaita, jotka kulkivat Daugavajokea pitkin Venäjälle. Saksalaisten kauppamiesten mukana saapui 1100-luvun lopulla saarnamiehiä, jotka koettivat käännyttää pakanalliset balttilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kristinuskoon. Saksalaisten vuonna 1201 perustamasta Riiasta kehkeytyi ajan oloon Itämeren eteläosan suurin ja komein kaupunki. Saksalaisten ristiritarien saapuminen päätti muinaisen Latvian hajanaisten heimokuntien kehityksen. Saksan valtakaudella 1200-luvulla syntyi Liivinmaaksi kutsuttu ritarikuntavaltio. Liivinmaa käsitti nykyisen Latvian ja Viron. 1500-luku toi Latvian asukkaille suuria muutoksia, joista tärkeimpiä olivat uskonpuhdistus ja Vanhan Liivinmaan ritarikuntavaltion hajoaminen. Ns. Liivinmaan sodan jälkeen (1558 – 1583) nykyisen Latvian alue jäi Puola-Liettuan alaisuuteen. Puolan ja Ruotsin välisen sodan (1600-1629) jälkeen Riika jäi Ruotsille v. 1621. Siitä tuli Ruotsin valtakunnan suurin ja kehittynein kaupunki. Latvian kansakunnan synty ajoittuu 1600-luvulle. Kuurilaisten, latgallien, seelien, semgallien ja liiviläisten (suomalais-ugrilainen heimo, latviaksi: libiesi) yhdistyessä kehittyi kulttuurisesti yhtenäinen ja samaa kieltä puhuva kansakunta: latvialaiset (latviaksi: latviesi). 1700-luvun alussa puhkesi Suuri Pohjan sota. Sodassa oli kysymys myös nykyisen Latvian alueesta ja Venäjän keisarikunnan aluevaatimuksista sen suhteen. Latvia antoi itsenäisyysjulistuksen pian ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, 18. marraskuuta 1918. Ensimmäisenä itsenäisyyden tunnusti Neuvosto-Venäjä. Neuvostoliiton strategista mielenkiintoa Latviaa kohtaan voimisti Molotovin-Ribbentropin sopimus, joka allekirjoitettiin 23. elokuuta 1939. Sopimuksen laittoman lisäpöytäkirjan mukaisesti neuvostoarmeija miehitti Latvian 17. kesäkuuta 1940. Tärkeä askel kohti itsenäisyyttä otettiin 4. toukokuuta 1990. Latvian neuvostotasavallan korkein neuvosto hyväksyi julistuksen itsenäisyyteen johtavasta siirtymäkaudesta. 21. elokuuta 1991 parlamentti äänesti siirtymäkauden päättymisestä palauttaen samalla Latvian itsenäisyyden.

Viisumi

Maahan tulevalla matkustajalla täytyy olla voimassaoleva passi. Seuraavien maiden kansalaiset eivät tarvitse viisumia:

Andorra, Australia, Itävalta, Belgia, Bulgaria, Costa Rica, Chile, Kroatia, Kypros, Tsekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Kreikka, Saksa, Hong Kong, Unkari, Islanti, Irlanti, Italia, Japani, Korea, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxembourg, Macao, Malta, Monaco, Uusi-Seelanti, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, San Marino, Singapore, Slovakia, Slovenia, Spain, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti, USA and Vatikaani.

Huomaa, että viisumisäännökset voivat muuttua. Suosittelemme, että otatte yhteyttä Latvian konsulaattiin tai suurlähetystöön saadaksesi viime hetken tiedot viisumia koskevissa asioissa, kotisivut osoitteessa: http://www.mfa.gov.lv/en/

Ilmasto

Latviassa on lauhkea, mereinen ilmasto, jossa matalapaineet ovat tavallisia ja sateet suhteellisen runsaita. Sää on usein tuulinen ja kostea Itämeren vuoksi. Keskilämpötila kesäisin 20 C (yleensä heinäkuussa) ja talvisin -8C C. Lämpötila voi nousta jopa 30 asteeseen kesällä ja laskea - 23 C talvella. Ota mukaasi sateenvarjo ja sadetakki satunnaisten sadekuurojen varalle.

Lomat

Pankit, virastot ja kaupat ovat suljettuina seuraavina kansallisina vapaa päivinä:

• 1. tammikuuta - Uuden vuoden päivä
• maaliskuu/huhtikuu Pitkäperjanta, Pääsiäspäivä, 2. pääsiäispäivä
• 1. toukokuuta - Vappu
• 4. toukokuuta - Uudelleen itsenäistymisen päivä
• 23. kesäkuuta - Voiton päivä
• 24. kesäkuuta - Juhannus
• 18. marraskuuta - Itsenäisyyspäviä
• 25. joulukuuta - Joulupäivä
• 26. joulukuuta - Tapanin päivä

Raha

Latvian virallinen valuutta on lati ja se otettiin käyttöön kesäkuussa 1993. Lati lyhennetään LVL. Pienempi yksikkö on santiimi, 1 lati = 100 santiimia. Lati on sidottu euroon, 1 euro = n. 0,7028 LVL. Valuuttaa voi vaihtaa helposti pankeissa ja rahanvaihtopisteissä. Vaihtopisteitä on useissa hotelleissa, Riikan portilla, lentokentällä, juna-asemalla ja useissa muissa paikoissa.

Luottokortit
Yleisimpiä luottokortteja, erityisesti Visaa ja Master Cardia/Eurocardia, Diner's Clubia, American Expressiä jne. voi käyttää kaikissa suuremmissa hotelleissa, kaupoissa ja ravintoloissa, mutta kannattaa varmistaa kuitenkin ennen ostoksia. Useimmista pankeista saa käteistä luottokortilla, lisäksi täytyy olla voimassaolevaa passia. Kysy lisätietoja luottokorttiyhtiöstäsi ennen matkaa.

Matkashekit
Seuraavat matkashekit käyvät yleisimmin: American Express ja Thomas Cook.

Pankkien aukioloajat
Pääpankit Latviassa, jotka palvelevat myös turisteja ovat: Hansabanka, Parex ja SEB Unibanka.

Pankit ovat auki seuraavasti: Ma - Pe 9.00-17.00. Useimmat pankit ovat kiinni lauantaisin ja sunnuntaisin. Rahanvaihtopisteet ovat auki Ma - Pe: 09.00-18.00 , La: 09.00-15.00. Jotkut pisteet ovat avoinna myös sunnuntaisin.

Sähkö

Sähkö Latviassa on 220V, 50Hz. Pistorasiat ovat normaaleja, eurooppalaisen standardin mukaisia.

Posti ja puhelinpalvelut:

Postit ja postimaksut
Postit ovat yleensä auki viikolla 09.00 - 18.00 ja 09.30 - 15.00 lauantaisin. Pääposti Riikassa on osoitteessa: Stacijas laukums 1, puh. 7509065. Pääpostin aukioloajat: Ma- Pe 07.00 - 20.00, La 08.00 - 18.00, Su 08.00-16.00

Postimerkki Latvian sisällä lähetettäviin postikortteihin LVL 0.15, kirjeisiin LVL 0.22; postikortti Baltian maihin LVL 0.22, kirjeet LVL 0.31; postikortti Euroopan maihin LVL 0.36, kirjeet LVL 0.45; postikortti muihin maihin LVL 0.40, kirjeet LVL 0.55

Puhelinpalvelut
Puhelut Latviaan: Latvian maatunnust on +371. Valitse +371, jonka jälkeen suuntanumero ja sitten vastaanottajan numero.

Kun soitat Latviasta: Valitse 00 + maatunnus + suuntanumero + vastaanottajan numero.

Paikallispuhelut: Puhelinautomaatit toimivat puhelukorteilla. Jos haluat soittaa puhelun Latvian sisällä, valitse ensin suuntanumero ja sitten numero. Puhelinkortteja myyvät hotellien vastaanotot, turistipisteet, postit, sanomalehtikioskit ja jotkut kaupat.

Suuntanumeroita:

Kaupungin koodi
Ventspils 36 Liepaja 34
Cesis 41 Valmiera 42
Talsi 32 Tukums 31
Limbazi 40 Riga *
Valka 47 Aluksne 43
Jelgava 30 Bauska 39
Daugavpils 54 Rezekne 46
Kuldiga 33 Saldus 38

(*)Soittaessasi Riikaan tai Jurmalaan Latviasta, valitse vain numero, kuten yllä on neuvottu, ilman kaupunkikoodia.

Ensiapu

Hätänumero

112

Hätänumerot ovat kaikkialta Latviasta soitettaessa samat, myös matkapuhelimissa.

Poliisi, 112
Palokunta, 112
Ambulanssi,112
Sairaanhoito

Rokotuksia tai terveystodistuksia ei vaadita Latviaan tultaessa, vakuutukset on kuitenkin hyvä olla voimassa. Tavallisimmat reseptivapaat lääkkeet saa apteekista jokaisesta kaupungista. Suositeltavaa kuitekin on ottaa omat lääkkeet mukanasi.